Julkaisen tämän täällä koska tiedotteesta oli ti 9.6.2015 Kainuun Sanomissa ja Ylä-Kainuussa julkaistu lyhyitä lainauksia, joiden pohjalta ei välttämättä saa kuvaa tiedotteemme sisällöstä.
Tiedote
5.6.2015
Asiantuntijajäsenet
pettyneitä Metsähallituksen Kainuun luonnonvarasuunnitelman
toteutukseen.
Yhteistyöryhmään
asiantuntijajäseniksi kutsutut Antti Majava ja Jouni Laaksonen ovat
pettyneitä Metsähallituksen Kainuun Luonnonvarasuunnitelman
toteutukseen. Prosessissa ei ole varattu käytännössä lainkaan
mahdollisuutta suunnitelman kommentointiin tai
asiantuntijanäkökulmien esittämiseen. Asiantuntijoilta ei ole
myöskään pyydetty lausuntoa.
Suunnitelma
on herättänyt laajaa kritiikkiä ja Kainuun luonnonsuojelupiiri
sekä Kainuun Lintutieteellinen yhdistys ovat siitä jo
irtisanoutuneet. Arvostelun seurauksen Metsähallituksen pääjohtaja
Esa Härmälä tulee 8.6 selvittämään ristiriitoja Kainuuseen.
Härmälän vierailuohjelmaan ei kuitenkaan ole sisällytetty
tapaamisia luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmän jäsenten
kanssa. Avoimeksi jää, miten pääjohtaja Härmälä aikoo
selvittää ristiriitoja, jos hän ei kuule luonnonvarasuunnittelua
arvostelleita osapuolia?
Uuden
suunnitelman pohjana toimivat edellisen suunnitelmakauden
mittaristotiedot metsien tilasta ovat keskeisiltä osiltaan
puutteellisia ja monitulkintaisia. Niiden pohjalta ei ole mahdollista
luoda kokonaiskuvaa Kainuun valtionmetsien toteutuneesta
kehityksestä.
Metsähallitus
on ylittänyt edellisessä luonnonvarasuunnitelmassa ja sen
välitarkistuksessa sovitut hakkuumäärät useina vuosina peräkkäin
sadoilla tuhansilla kuutioilla. Tämä heikentää luottamusta
Metsähallituksen kykyyn pitää kiinni yhdessä sovituista
tavoitteista. Myös arvokkaiden luonto-, maisema-, virkistys-, ja
kulttuurikohteiden rumat hakkuut kertovat haluttomuudesta toimia
yhteisen edun mukaisesti.
Kainuun
metsät ovat viime vuosikymmenien voimaperäisen käsittelyn myötä
valtaosin nuoria. Maltillisen hakkuutavoitteen asettaminen
seuraavalle viisivuotiskaudelle mahdollistaisi kasvatusmetsien
järeytymisen ja monipuolisen puuraaka-aineen tarjonnan
tulevaisuudessa.
Puusta
on vallinnut jo vuosia ylitarjontatilanne, jonka ylläpitäminen
arvokkaita luonnonmetsiä hakkaamalla ja muiden elinkeinojen, kuten
luontomatkailun toimintaedellytyksiä pilaamalla ei ole järkevää.
Puun hinnan polkeminen tuottaa tappiota myös yksityisille
metsänomistajille.
Metsähallituksen
tulostavoite on puun myynnin osalta syytä asettaa kohtuulliselle
tasolle. Hallitusohjelmassa mainittu hakkuiden lisääminen 15
miljoonalla kuutiolla vuodessa on perusteltua vain jos puun kysyntä
merkittävästi kasvaa esimerkiksi uusien sellutehdasinvestointien
myötä. Julkisuudessa esillä olleet uudet biotuotetehtaat eivät
valmistu vielä vuosikausiin. Hakkuumäärien nostamisen vaikutukset
luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastotavoitteille on syytä selvittää
tarkasti ennen niiden toteutusta niin Kainuussa kuin koko maassakin.
Metsähallituksen
luontopalvelut on luotettava ja asiantunteva yhteistyötoimija.
Valitettavasti luontopalvelut ovat suunnitelmassa jääneet pahasti
metsätalouden jalkoihin. Luonnon monimuotoisuuden kapenemisen
pysäyttäminen on määritelty keskeiseksi strategiseksi
tavoitteeksi Suomessa kuin EU:ssakin. Metsähallituksen
metsätalouspuolen on osoitettava että silläkin on kykyä ja halua
tämän tehtävän hoitamiseen.
Luonnonvarasuunnitelmaprosessi
kertoo Metsähallituksen Metsätalouden jämähtämisestä menneiden
vuosikymmenien sanelupolitiikkaan. Kestävistä hakkuutavoitteista
sopiminen ja keskusteleminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja
metsää hyödyntävien eri elinkeinojen etujen esiin nostaminen ovat
paras tapa huolehtia myös monipuolisesta elinkeinorakenteesta,
työpaikoista ja elämänlaadusta.
Jouni
Laaksonen, Kuhmo 050 5540704 (jouni.laaksonen@iki.fi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti