Julkaisen tämän näkökulman myös blogissa, koska se näkyy Kainarissa vain maksullisilla sivuilla:
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kolumnit/nakokulma-yhteiskunta-toimii-luonnon-monimuotoisuuden-varassa/
Yhteiskunta toimii luonnon monimuotoisuuden varassa.
Metsähallituksen Kainuun luonnonvarasuunnitelmaprosessi on tuonut jälleen selkeästi esiin eri toimijoiden näkemyserot metsien käytöstä. Metsähallituksen sisäisiä linjauksia tehdään metsätalouden komennossa. Tavoitteena on puuraaka-aineen tuotannon maksimointi monimuotoisuuden sekä matkailu- ja virkistyskäytön kustannuksella. Maakunnan luontoon pohjaava matkailuimago ja metsäsektorin kanssa yhtä paljon Kainuulaisia työllistävä matkailusektori kärsivät harkitsemattomien hakkuiden seurauksista.
Kainuun metsiä on hoidettu vuosikymmeniä selluntuotannon ehdoilla, mikä on johtanut metsien ikärakenteen vääristymiseen. Vaikka nuorten metsien vuosikasvu ylittää kaksinkertaisesti hakkuutavoitteen on järeätä tukkipuuta vaikea löytää sahateollisuuden tarpeisiin. Viimeisten vanhan metsän rippeiden hakkuut pahentavat ikäluokkavääristymää entisestään.
Kuluneella luonnonvarasuunnitelmakaudella 2006-2013 Kainuun suojelualueiden ulkopuolisten yli 120-vuotiaiden valtionmetsien pinta-ala on pienentynyt yli 30% noin 50 000:een hehtaariin. Ilman lisäsuojelua tai hakkuukäytänteiden muuttamista Kainuussa ei tule nyt alkavan suunnitelmakauden jälkeen olemaan vanhoja metsiä muualla kuin nykyisillä suojelualueilla. Tämä tarkoittaa että vanhojen metsien osuus kaikesta valtion metsämaasta Kainuussa laskee nykyisestä 11:sta prosentista noin 6:een prosenttiin. Tällä tulee olemaan dramaattiset vaikutukset niin luonnon monimuotoisuuden kuin virkistys- ja matkailukäytön kannalta.
Valtionmetsien hoito pohjaa Kainuussa hyvin erilaiseen ajatteluun kuin vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalla, jossa luonnonvarasuunnitelma painottaa monimuotoisuutta sekä matkailu- ja virkistyskäyttöä. Koillismaan valtionmetsistä 24% on yli 140-vuotiaita ja virallisena tavoitteena on pitää osuus lähes samana myös tulevina vuosikymmeninä.
Jos Kainuun valtionmaiden yli 120-vuotiaista metsistä saatavat hakkuutulot jaetaan uudistumisajan mukaisesti 80 -vuodelle, ja niihin lisätään harvennuksista saatava tuotto, metsät tuottavat metsätalouskäytössä nykyisellä korkotasolla noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa, mikä on noin kahdeksan prosenttia Metsähallituksen kokonaistuloista Kainuussa. Tästä tulosta Kainuuseen jää nykykäytäntöjen mukaan alle puolet.
Kainuun matkailun kokonaistulovaikutus oli vuonna 2009 yhteensä 180 miljoonaa euroa. Kainuussa asiaa ei ole tutkittu, mutta esimerkiksi Ylläksen, Pallaksen ja Levin matkailukeskusten kaikista kävijöistä yli 90 prosenttia ilmoittaa tärkeimmäksi matkakohteen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi luonnon. Tiedetään että luonto on erittäin merkittävä tekijä myös Kainuun matkailussa.
Jos oletetaan varovaisesti että 50 prosenttia Kainuuseen tulevista matkailijoista valitsee matkakohteen ainakin osittain luontoarvojen pohjalta ja vaikkapa kaksi prosenttia näistä matkailijoista jättää saapumatta arvometsien hakkuista johtuen, on hakkuiden aluetaloudellinen tulos negatiivinen.
Kainuun matkailutoimijat ja julkiset organisaatiot käyttävät vuodessa useita miljoonia euroja markkinointiin. Markkinoinnilla ja myönteisellä imagolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus matkailijamääriin. Yksi sivun kokoinen ilmoitus valtakunnallisessa sanomalehdessä maksaa noin 30 000€. Televisiomainos hyvään katseluaikaan on tuotantokuluineen moninkertaisesti kalliimpi.
Kainuun vanhojen metsien ja kulttuurikohteiden hakkuista on kerrottu isoin otsikoin kaikissa Suomen päämedioissa useaan otteeseen. Kainuun matkailumarkkinoinnin panostukset tai yli 120-vuotiaista metsistä saatava hakkuutulo sulavatkin hetkessä hakkuiden aiheuttamassa negatiivisessa julkisuudessa.
Matkailu on vain yksi vanhoista metsistä hyötyvä elinkeinoelämän osa-alue. Lisäksi tulevat perinteinen paikallinen puurakentaminen, porotalous ja luonnontuoteala. Yhteisarvoltaan nekin hakkuutuloja suuremmat. Rikkaalla metsäekosysteemillä on lisäksi suuri vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn. Kainuun luonto on oleellisessa roolissa houkuteltaessa matkailijoiden lisäksi uusia asukkaita raskaasta muuttotappiosta ja ikääntymisestä kärsivään maakuntaan.
Yli 600 maailman johtavaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkijaa on allekirjoittanut Consensus For Action -raportin jonka mukaan monimuotoisuuden nopea heikkeneminen uhkaa romahduttaa yhteiskuntia ylläpitävät luonnonjärjestelmät jo lähivuosikymmeninä, jos massiivisiin toimiin monimuotoisuuden turvaamiseksi ei ryhdytä välittömästi. Suomessa oleellisessa roolissa on juuri metsien hoidon suunnittelu.
Luonnon kantokyvyn vaaliminen ei ole viherpiipertämistä vaan yhteiskunnan ja siten myös elinkeinoelämän strategisten toimintaedellytysten turvaamista. Riskien vähättelylle ei enää ole sijaa. Suomen ja Kainuun on tunnistettava nykyistä paremmin oma paikkansa globaalissa muutoksessa ja laadittava luonnon käyttöä koskevat suunnitelmat luonnontieteellisten ja taloudellisten faktojen pohjalta.
Antti Majava
Luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmän asiantuntijajäsen
Puheenjohtaja, Mustarinda-seura ry, Hyrynsalmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti